Tahtiaika Työmaan aikataulutus Työmaan johtaminen

Tahtiaika vs. luppoaika

maaliskuu 4, 2019

Blog

Tahtituotannon tarkoituksena on tuoda ongelmat entistä näkyvämmin esille. Virheitä on helpompi korjata aikaisessa vaiheessa, kun niitä tunnistetaan jatkuvasti. Tahtiaika vakaannuttaa ja vakio prosesseja. Tahti määrittää toimintaamme. 

Rakennuksen luppoaika

Rakennuksen luppoajalla tarkoitamme rakennuksen aikaa, jolloin tiloja on tyhjillään seuraavia työvaiheita varten. Syy tyhjänä oloon saattaa löytyä suunnitelmista, tarvittavien materiaalien ja työvoiman puuttumisesta tai edellisen työvaiheen pitkittymisestä. Luppoaikaa syntyy, kun kokonaisuutta ei ole suunniteltu yksityiskohtaisesti.  Tarkalla suunnittelulla ja tekemällä aikataulusta läpinäkyvän ja ajantasaisen, pystytään rakennuksen luppoaikaa pienentämään.

Tahtiaika

Tahtiaika on vanha keksintö, jota hyödynnetään jo rakennusalalla sekä tuotantolaitoksissa. Tahtiaikaa voi ajatella aikayksikkönä, jonka puitteissa tuote tai sen osa täytyy valmistua, jotta pysytään sovitussa aikataulussa. Tahtiaikatuotannossa kokonaisuus palastellaan pienempiin osiin, tahteihin eli eräkokonaisuuksiin.

Otetaan esimerkiksi kerrostalon wc-tilojen kalustus. Kerrostalosta löytyy yhteensä 10 kalustettavaa tilaa kolmessa kerroksessa, jokaiselle asunnolle on varattu 4 tuntia. Asentaja aloittaa ensimmäisen kerroksen asunnoista ja siirtyy järjestyksessä eteenpäin seuraaviin asuntoihin. Näin seuraavan vaiheen työt voidaan aloittaa, kun työntekijä on siirtynyt seuraavaan asuntoon. Samaan aikaan asunnoissa voidaan hoitaa muitakin työtehtäviä, vaikkapa keittiön puolella.

Toinen loistava esimerkki löytyy autotehtaista. Autot valmistuvat linjassa, jossa auton rakentaminen on mietitty ja järjestetty tarkasti. Näin nelipyöräisen valmistuminen, eli tuotteen läpimenoaika, pystytään hoitamaan kysynnän vaatimalla tahdilla. Samalla linjassa päästään nopeasti huomaamaan laatuongelmat ja ratkaisemaan ne ennen kuin tuote valmistuu linjalta.

Ihannetilanteessa pienemmällä vaivalla saavutetaan enemmän

Tahtiaika vaatii suunnitelmallisuutta, prosesseja, työkaluja ja yhteisen tavoitteen. Tahtiaikaan ei päästä vain yhteisellä päätöksellä, jokaisen projektiin osallistuvan on sisäistettävä ajatus siitä, että jokainen meistä vaikuttaa omalla työllään lopputulokseen.

Kun säntäily vähenee yksityiskohtaisten suunnitelmien myötä, aikaa jää enemmän oikeiden asioiden tekemiselle. Ihannetilanteessa saavutetaan pienemmällä vaivalla enemmän. Tekemällä asiat kerralla oikein, laatu paranee kustannusten pienetessä.

Tahtituotannossa osa-kokonaisuudet on tahditettava oikein, jotta lopputulos on vaatimuksien mukainen ja aikaa työn suorittamiseen on tarpeeksi. Tahtiajan myötä tuotteen laatu paranee, koska valmistus on jaettu osiin, ja mahdolliset laatuvirheet huomataan osioiden siirtymäkohdissa, eikä vasta valmiissa lopputuloksessa.

Virtaustehokkuus ennen prosessitehokkuutta

Tahtiaika rakennusalalla on monimuotoinen kokonaisuus, joka selkeyttää tekemistä tuoden ongelmat entistä näkyvämmin esille. Suunnitelmien tarkkuus niin tilaajan kuin työntekijän kannalta, edellisen työvaiheen tilanne sekä materiaalien saatavuus vaikuttavat suuresti siihen, miten hyvin tahdissa pysytään. Hankkeen kaikkien osapuolien on sitouduttava toimintatapaan ja yhteiseen päämäärään, jotta tahtiaika voi toteutua.

Rytmitetty tuotanto osoittaa hyötynsä, kun se ajatellaan koko organisaation toimintamallina. Tuotanto-organisaatiossa hankkeet sulautuvat rakennettuun koneistoon: virtaavat sen läpi.

Tahtiaika ei itsessään ole vastaus ongelmiin, sen avulla ongelmat tuodaan esille ja toimintaa päästään kehitettämään.

Lue lisää